Minusta me olemme mustikoita.
Olen aivan varma siitä.
Olemme ensin vihreitä, ja sitten.
Sitten muutumme sinisiksi.

Meidän on aivan pakko olla mustikoita.

 

Originaali kommenttini kyseiselle runolle Vuotiksen runotopicissani: "Sellainen lyhyt systeemi. Saatte kertoa omia tulkintojani, sillä en halua (vielä) kertoa omia tarkoitusperiäni tämän suhteen. Tämä on sitä mähhähhähhää-evilinismiä, etten sanoisi."

Omia tulkintojaan saa toki kertoa, mutta en ole itse varma onko minun nykyinen tulkintani sama kuin se vanha tulkinta jota en ollut tuolloin halukas kertomaan. Tässä joka tapauksessa joku tukehtuu silkkaan kateuteen ja ach, niin happipitoinen veri lakkaa kiertämästä nuppiin asti kun verisuonet täyttää puhdas kateus (kateus on kuin häkää, se syrjäyttää hapen).